Jeilin Kuujekku KTK-I ERJ-I SLA-I SV-I

15.10.2024 - Ikä ei vielä paina (416 sanaa)

Jekku on siitä kiva ratsu, että se ei turhia jännitä tai muutoinkaan nosta kierroksia, sattuu sitten eteen yhtä sun toista kummallisuutta. Jos kuitenkin haluamalla haluaa siihen vauhtia, on varma tapa lähteä maastoon porukassa ja valita kavereiksi kuumia ratakireitä poneja. Jekku tosin sattui muista syistä päivän maastoporukkaan vetohevoseksi, mutta päätimme jo päivän liikutusta suunniteltaessa ottaa hiukan vaihtia retkelle mukaan. Itse kiipesin Jekun selkään, joka kiinnostuneena tähyili jo metsäpolulle laitumien väliin, kun taas Jonas kiipesi nuoren cremellon Hyttysen selkään ja Elinalle valikoitui kimo kenttäponi Rilli. Jekku ei juurikaan muista oreista välittänyt, vaikkakin Hyttynen yritti kyllä kiinnittää vanhemman oriin huomion kerta jos toinenkin. Kun kaikki olivat ratsailla, käänsin Jekun etunenään ja lähdimme maastoon.

Ori tuntui allani virkeältä sen talsiessa pitkin askelin jonon etunenässä, mutta silti poniosasto tuntui perässä keräävän turhankin paljon virtaa itseensä. Jopa kiltti Rilli ori vaikutti olevan menossa, joten Jonas joutui ihan töihin. Päästyämme leveämmälle metsäautotielle, pyysin Jekkua lisäämään vauhtia kevyesti maiskauttamalla, eikä toista kertaa tarvinnut pyytää. Ori siirtyi heti reippaaseen raviin, ja innoissaan se nyki muutaman kerran ohjia saadakseen lisää vauhtia. Kevensin orin tasaisessa ravissa, samalla kun takanani kuulin seuralaisten pöhinän lisääntyvän. Harmillisesti pohjat oli jo kovin kehnossa kunnossa, joten pellolle emme päässeet tällä kertaa revittelemään. Sen sijaan kuljimme noin 20min kiemurtelevia pikkuteitä, kunnes pääsimme kylän vastakkaisella puolen olevalle hiittiradalle. Jekku vanhana ja viisaana arvasi jo, mitä kohta tapahtuisi.

Sovimme Jonaksen ja Elinan kanssa ravaavamme ensin yhden kierroksen, ja toisella kierroksella ottaisimme laukkaa puoleenväliin rataa. Onneksi rata oli tyhjänä, joten tilaa olisi. Arvasinkin jo kuinka tässä kävisi, sillä ravatessamme reippaasti alkoi takana ponit käydä melkoisesti kierroksilla, Hyttynen onnistui tartuttamaan kireytensä myös Rilliin. Sovitussa kohdassa nostin keinuvan laukan, enkä kerinnyt edes kissaa sanomaan kun ponit ampaisivat meidän ohitse hännät suorana perässä hulmuten. Jekku katsoi hiukan hölmistyneensä horisonttiin katoaviin poneihin, otti muutaman sivuloikan ja tyytyi sitten omaan vauhtiinsa kun pidin orin istunnalla ja ohjastuntumalla valitussa vauhdissa. Viimeiseen ylämäkeen annoin orin ottaa hiukan lisää vauhtia, ja kummasti vanhakin vielä innostui kun luvan kerran sai. Mäen päällä Jekku antoi sovussa tiputtaa vauhdin ravin kautta käyntiin, ja kohta jo näimmekin mutkan takana ponit jotka nekin olivat vihdoin hallinnassa.

Loppumatka tallille sujui melko rauhaksiin, kun kaikki oli saanut isommat pöllövirrat purettua. Jekku käveli nätisti nyt jonon perässä, pitkin ohjin se venytti itseään nautinnollisesti. Tallille päästyämme Jekku pääsi kuumaan suihkuun, jotta kevyt hiki ei jäisi hautomaan ihoa. Olisi kai tarpeen vanha herra vielä klipata, sillä paksu karva hiostutti kovasti. Loimitin orin villaloimella karsinaan, jossa se alkoi iltapäivän heinillensä mielissään. Melassivettä tarjoilin sille myös palkintona ratsastuksesta, ja Jekku ryystikin sen mielissään viimeistä pisaraa myöden.

varusteet © Equestrian pro & Varustekartano

Kuivatus : villaloimi
Kesällä : -
Sateella : vuoreton sadeloimi + kaulakappale
Sateella alle +10c : vuorellinen sadeloimi + kaulakappale
Pakkasella +0c - -10c : 100g talliloimi, 200g toppaloimi + kaulakappale
Pakkasella -10c - -20c : 100g talliloimi, 300g toppaloimi + kaulakappale