Aarnion Taikavelmu

Päiväkirja

01.12.2024 – KRJ Champions kisamatka (642 sanaa)

Kerrankin kun isoja karkeloita järjestetään Suomessa, oli Aarniometsän porukka ehdottomasti matkassa mukana. Bråvalla järjesti hienoissa puitteissa valtavan tapahtuman, jossa kilpailtiin KRJ Finnhorse Championin arvonimestä. Velmu ilmoitettiin ilman pienintäkään harkintaa mukaan kilpailuun, vaikka uskottavasti luokkien taso tulisi olemaan kova. Mukaan lähtisi neljä muutakin Suomenhevosta edustamaan Aarniometsää, joten tylsää reissusta ei tulisi.

Kilpailupaikalla kävi jo kova hyörinä, kun rekkamme kääntyi tallialueelle johtavalle tielle. Mukavat järjestyksenvalvojat ohjasivat automme riviin, ja Jonas lähti tekemään ilmoittautumisia kansliaan sillä välin kun me muut jäimme purkamaan hevosia ulos. Oreille olimme varanneet karsinapaikat, sillä kokemuksella reissut sujuu niiden kanssa paremmin kun ne saavat hiukan asettua aloilleen. Velmu huusi kuin hyeena jo kuljetusautossa, mutta vielä se oli melko rauhallinen. Päätin ottaa sen jo autosta pois, sillä huomasin sen levottomuuden tarttuvan muihinkin. Onneksi Jonas tulikin jo takaisin autoa kohti heilutellen karsinalistaa, jotta lähtisin Velmun kanssa kohti majoituspaikkaa. Karsinaan päästyään ori kävi heti piehtaroimassa, onneksi sillä ei ollut vielä harjaa letitettynä.

Kun saimme auton tyhjäksi, päätin hoitaa itse Velmun kuntoon, sillä kahden tunnin kuluttua olisi ensimmäinen starttimme ohjelmassa Helppo B:3 2022. Ori oli pian letitettynä, ja äitini Katariina tuli auttamaan oriin varustamisessa sillä välin kun itse kävin siistiytymässä. Pienoinen kipristys jo kävi vatsanpohjassa, vaikka ohjelma onkin tuttu ja uskoin sen sujuvan leikiten. Verkkasin Velmun kevyesti, sillä se oli jo aamulla käynyt varhain kävelykoneessa ja uskoin sen olevan hyvässä vireessä. Laukassa ori meinasi olla hiukan vahva, mutta luotin sen tasoittuvan radalle päästyämme. Ja niin kävikin onneksi. 4-kaarinen kiemuraura meinasi koitua kohtaloksemme, sillä ori alkoi narskuttaa kuolainta kun kaarrokset eivät loppuneet ollenkaan. Onneksi kiemurauran jälkeen alkoi laukkaohjelma, jossa Velmu selkeästi oli paremmin tuntumalla ja jaksoi sitten tsempata lopunkin ohjelmaa. Ja prosentit olikin melko huikeat! 71,429 % riitti sijaan 32/85 ja jatkoon seuraavan päivän ohjelmaan.

Seuraavan päivä valkeni tuulisena, mutta kirkastui kuitenkin aamupäivän aikana. Miedän startti oli vasta iltapäivän puolella, joten kävimme Velmun kanssa hölkkäämässä kevyesti aamupäivästä raajoja auki. Ori oli paljon rauhallisempi, kuin edellisen päivän verkassa, ja hyvä tunne kantoi päivän läpi muiden Aarniometsän hevosten suorituksien ajan. Kun meidän startti läheni, laitoin oriin jälleen kisatamineisiinsa valmiiksi ja eikun kohti uusia haasteita. Eilen sijoittunut nuori Vainovalkea oli juuri hylätty omassa suorituksessaan, sillä tammalta lähti kenkä ensimmäisten siirtymien jälkeen ja se alkoi ontua. Oma keskittymiseni oli hiukan hapero, mutta Velmu tuntui onneksi liikkuvan hyvin. Tämän päivän ohjelmana olisi vuorossa Helppo A:7 2022. Ohjelmaan kuuluu myös laukanvaihdot, joita kokeilin muutaman verkassa ja totesin oriin olevan hyvin kuulolla. Radalla tuli pieni stiplu keskikäynnissä kun ori meinasi siirtyä raviin, mutta laukkaohjelma meni aivan nappiin. Vapaassa käynnissä ori venytti itseään oikein makeasti, ja lopputervehdyksessä kummasti jo itseäkin hymyilytti. 77,143 % oli enemmän kuin osasin edes toivoakkaan, ja sillä saikin punaisen ruusukkeen ja 4/60 sijan. Velmu ansaitsi porkkanansa!

Viimeinen päivä ja finaali koitti koleana, mutta oma mieli varsin kirkkaana. Suomenhevosistamme finaalissa starttaa minä ja Velmu sekä Lumisotasilla ori Jonaksen kanssa, muut jo finaalista pois tippuneet ratsut oli edellisenä iltana kelkottu takaisin Aarniometsään. Kävimme orien kanssa aamupäivästä kävelemässä, jottei iltapäivällä olevassa startissa hevoset muistuttaisi rautakankia. Väsymys alkoi selvästi painaa jo Velmua, tai sitten se oli varsin asiallinen hoidettava. Niin tai näin, olisi tämän viimeisen koitoksen ohjelmana Helppo A Suomenhevosten Mestaruus Kür 2012. Olimme ratsastaneet meidän Kür radan vain muutaman kerran, ja siinä oli hiukan vielä hakemista etenkin sulkutaivutuksissa, jotka eivät ole Velmun kärkitaitoja. Tekisimme kuitenkin parhaamme, sillä jo finaalissa ratsastaminen olisi huikea saavutus. Verkassa ori tuntui hiukan tahmealle, ja sainkin sitä ratsastaa aktiivisesti jotta se antoi omaa terävää liiketään. Radalle päästyämme, huomasin heti ettei Velmu ole ihan mukana. Se oli kyllä hyvällä tuntumalla, mutta liikkeestä puuttui viimeinen silaus. Ori suoritti kyllä kaiken pyytämäni, mutta kuten pelkäsin jäi sulkutaivutukset hieman valjuiksi ja ne oli kuitenkin kertoimella. Myös laukanvaihto oli laimea, joka rokotti loputkin menestykseen vaaditut pisteet. Lopputulos oli 64,643 % ja se riitti kuitenkin 19/30 sijaan lopullisissa tuloksissa. Taso oli kova läpi koko kilpailun, ja Velmu saa meriittikaappiinsa varmasti tästä reissusta ison kultaisen tähden. On se vaan hieno otus.

Ei valmennusmerkintöjä.