Aarnion Santiago

Santtu on ensisilmäyksellä aina hiukan happaman näköinen, tai ainakin kiinnostuksen katoamisen voi nähdä sen tummista silmistä kauas. Moni ponin ensikertaa näkiessään saattaa ihmetellä onko sillä kaikki hyvin, mutta kyllä sillä on. Tuo ilme on ponin tavaramerkki, ei se oikeasti ihan noin huonotuulinen ole vaikka siltä suurimman osan ajastaan näyttääkin. Suoritusponina musta orimme on onneksi taitava ja asiansa osaava. Ja saattaa se jopa ruokinta-aikana lähestyä ihmistä korvat hörössä, koska eihän ruokkivaa kättä tule purra.

Satulan laitto ponin selkään tuskin saa sen ilmettä kauheasti kirkastumaan, mutta toimiva se on siitä huolimatta ja jopa taitavaksi laskettavissa. Santtu ei ole se kaikista kirkkain ja korkeimmalle liikkuva ratsu, mutta se liikkuu tasapainoisesti ja hyppää mielellään. Kouluaidoissa liike on enemmän ehkä maahan sidottua kuin ilmavaa, mutta eipä ponissa sen kummemmin mitään negatiivistakaan sanottavaa ole. Santtu tekee jopa sujuvat vaihdot, kunhan ratsastaja sitä osaa ponilta vaatia. Esteillä musta ponimme liikkuu energisesti eteenpäin, hyppää teknisesti ihan sujuvalla tyylillä ja on tarkka jaloistaan. Santtu on paljon anteeksiantava, ei niinkään herkkä mutta kuitenkin pienin avuin toimiva. Maastossa poni on usein enemmän diesel kuin bensa, mutta vauhtiin päästyään ratsastaja saa vain nauttia vauhdin hurmasta.

Käsitellä poni on oriksi helppo ja turvallinen, jokseenkin mitäänsanomaton. Santtu ei välitä liiasta hiplailuista tai hakeudu itsenäisesti kerjäämään huomiota, sen sijaan se nauttii enemmän itsekseen olemisesta. Laitumella ori myös olisi kovin mielellään, liikakiloista huolimatta. Kuljettaa ja kengittää Santtu on ongelmitta, sille passaa melkein mikä vain kunhan hommat toimii tehokkaasti eikä luppoaikaa jää turhaan. Tylsistyessään ori saattaa kehitellä itselleen oheistoimintaa, kuten järsimistä tai kaviolla kuopsuttelua.