Aarnion Merillion

Kuka oikeasti antaa kutsumanimeksi kilpaponille Rilli? Joku selkeästi, koska tämän kimon ratsun nimi on talliporukan suussa oikeasti Rilli. Syy nimeen on ponin varsa-aikana kohtaamat vaikeudet, mutta kaikkien onneksi varsasta kasvoi kuitenkin ihan kelvollinen poni. Rilli on aina ollut kuin pieni makupala; se on makea päältä ja pikkuisen mausteinen sisältä. Kelvollinen kilpaponi siis, jollaiseksi sitä kaavailtiin jo ennen syntymäänsä. Aina vain alkuperäiset suunnitelmat eivät mene ihan pilkuntarkasti niinkuin ne on kirjoitettu.

Kilpaponi Rillistä onneksi tuli, vaikka jotkut epäilivätkin kovasti. Ori on nopea oppimaan ja tukeutuu vahvasti ihmisen johtamiseen, sillä kaikki taitaa olla ihan okei kunhan ohjeet on selkeät. Kouluaidoissa Rilli on kuin pieni höyryveturi, keskittyneesti se puksuttaa menemään mihin ikinä käsketään ja taittaa erikoisemmatkin kiemurat. Poni tekee kauniita väistöjä ja sujuvat laukanvaihdot. Rohkeana ponina se myös hyppää kauniin ilmavasti melkeinpä mitä vain. Laukan tempo saattaa jäädä hiukan veteläksi, joten ennen hyppäämistä onkin hyvä hiukan availla lihaksia reippaammalla menolla jotta vauhti ei hyydy kesken radan ja puomit kolise sen seurauksena. Maastoesteillä Rilli on luotettava kaveri. Avara maasto saa poniin vauhtia ja silmät kirkkaina säihkyen se hyppää ylös, alas ja veteen sujuvasti. Rilli onkin niin aikuiseen makuun sopiva poni, kuin myös hiukan kokemattomamman juniorin käsiin mutkattoman luonteensa vuoksi.

Rilli nauttii kaikesta huomiosta ja hoitohetkistä. Se on enemmänkin ruunamainen kuin ori, turpa pitkällä nauttiessaan kunnon kihnutuksesta keväällä karvan irrotessa. Rilli laiduntaa kesäisin, hyvän luonteensa vuoksi se on päässyt myös tiineiden tammojen kanssa laitumelle. Joku taisikin naureskella että onko meillä ruuna lapsenvahtina, kunnes kuuli ponin olevan ori. Mahtaakohan Rillin omat varsat olla aikanaan yhtä hyvätapaisia kuin se itsekin on?