Aarnion Harhakuvitelma KTK-III ERJ-I KV-II EV-II

23.11.2024 - Voihan viineri (402 sanaa)

Tiedättekö sen tunteen, kun aamusta saakka huono tuuri vaivaa aivan kaikkea tekemistäsi ja jossain kohden vain tulee mitta täyteen kun mikään ei tahdo onnistua. Noh, meillä oli Harhan kanssa sellainen päivä, tai lähinnä minulla. Itse aamu alkoi synkkänä ja tuulisena, eikä sääennuste luvannut koko päivälle yhtään sen parempaa keliä. Kahvinkeitto olisi sujunut joutuisammin, kun olisi heti huomannut että vettäkin tulee laittaa masiinaan jotta mustaa enkeltenjuomaa saa koneesta valutettua. Lopulta kahvihammas saatiin hoidettua, kunhan keittäjä ensin heräsi tähän aamuun. Huonosta startista huolimatta tallille oli lähdettävä, sillä olimme lähdössä tänään Yorcan järjestämiin esteratsastuskilpailuihin joissa meidän oli tarkoitus hypätä 110cm luokka Harhan kanssa. Yorca on onneksi jo tuttu kilpailupaikkana, mutta matkaan sai lähteä silti hyvissä ajoin jotta kerkiää varmasti kaikkien kanssa starttiin.

Harha onneksi matkustaa varsin vaivattomasti, ja auton kaartaessa kilpailupaikalle, katseli ori pienestä ikkunastaan rauhallisin mielin korvat hörössä. Pientä pörinää pitäen ori laskeutui autosta, seisahtui tarkistamaan missä ollaan ja seurasi sitten perässäni varustettavaksi auton sivulle. Kun aloin laittaan orille varusteita niskaan, tajusin jossain vaiheessa etten löydä sen suojia mistään. Noh, ei auttanut mikään muu kuin soveltaa ja käärästä pintelit jalkoihin, onneksi niitä on aina varuoksi auton uumenissa mukana. Seuraavana tajusin ettei kisanumeroita ole riittävästi, joten juoksutin hevostenhoitajaamme ostamaan kansliasta meille kisanumeron suitsiin kiinnitettäväksi.

Verkka-alue oli varsin ahdas, ja huomasin nopeasti lähinnä väisteleväni kaikkia muita verkkaamisen sijaan. Harhakin vaikutti kyllästyvän jatkuvaan himmailuun, enkä saanut sitä lainkaan kuulolle kun otin muutaman verkkahypyn. Siirryin hieman sivumpaan kävelemään vielä hetkeksi, ennen kuin oli meidän aika startata. Ennen lähtösummerin pärähtämistä, annoin oriin laukata reipasta laukkaa radan ympäri saadakseni sitä hiukan hereille ja se tuntuikin toimivan. Kun käänsin orin ensimmäiselle pystyesteelle, se lähti mukavassa imussa kohti estettä. Rata koostui varsin perus tehtävistä, sisältäen yhden melko ahtaan sarjan, joka oli koitunut monen ratsukon kohtaloksi. Otin pienen pidätteen ennen A osaa, jotta sain orin tuntumalle. Istuin syvälle satulaan esteiden väliin. Yksi. Kaksi. Ja ponnistus B osalle. Kuulin hienoisen kopsahduksen, mutta kun vilkaisin olkani yli puomi pysyi kannattimillaan. Huokaisin helpotuksesta. Loppu rata menikin jo sujuvasti, kenties huono onnemme alkoi kääntyä jo ilon puolelle.

Iloiseksi lopulta reissu muuttui, sillä palkintojenjakoon luokan päätteeksi kutsuttiin Kristina Vuoksela hevosellaan Aarnion Harhakuvitelma. Sijoituksena 3/50 olin varsin onnellinen, sillä huonosti alkaneen reissun päätteeksi ruusukkeen noutaminen ja kunniakierroksen laukkaaminen lämmittää kummasti aina mieltä. Harha on varsinainen hyvän mielen hevonen, sillä itseensä kovinkin tyytyväinen ori kyhnytti päätään antaumuksella käsivarteeni kun laskeuduin alas sen selästä. Korvat rentoina sivuilla se katseli ihmisolentoa, ja taisi pohtia miksi kaikesta tehdään aina niin suuri numero...

varusteet © Equestrian pro & Varustekartano

Kuivatus : villaloimi
Kesällä : -
Sateella : vuoreton korkeakauluksinen sadeloimi
Sateella alle +10c : vuorellinen sadeloimi + kaulakappale
Pakkasella +0c - -10c : 100g toppaloimi + kaulakappale
Pakkasella -10c - -20c : 200g toppaloimi + kaulakappale