Aliisi

Päiväkirja

18.02.2023 – En löytänyt sopivaa, ostin oman

Eestinhevosiin oma suhteeni on varsin henkilökohtainen, sillä omat isovanhempani asuvat meren toisella puolen. Aikanaan ostin itselleni ihan vain omaksi ilokseni kivan harrasteponin, Lõken. Se on ollut juuri sellainen kuin eestinhevosen kuuluukin olla; monipuolinen harrastuskaveri suurella sielulla. Orina tuo toimi vallan mainiosti. Haaveilin saavani varsan jonain päivänä oriistani, mutta itseä miellyttävää tammaa ei vain osunut koskaan kohdalle. Aliisin hankinta oli monen yhteensattuman summa sitten loppujen lopuksi. Matkustin sukuloimaan lomalle, mutta palasin 3v eestinhevosen onnellisena omistajana.

Aliisi oli myynnissä itselle tutulla kasvattajalla. Se oli palautunut tammasta riippumattomista syistä kasvattajalle takaisin myyntiin, eikä se ollut vielä sisäänratsastettu. Somessa näin ilmoituksen tammasta, eikä tuolle voinut sanoa ei edes kuvien välityksellä. Lomalla sovinkin tulevani katsomaan varsaa, aikomuksena vain katsoa se. Siinä aikani pällisteltyäni varsaa, kivahan se kaikella tapaa oli käsitellä vaikka olikin elänyt pitkälti pellossa. Kasvattaja tinkasi kauppahintaan vielä heillä tapahtuvan sisäänratsastuksen, eikä aikaakaan kun kaupat oli tehty.

Niinpä eräänä lumisena lauantaina kaartoi hyvän ystäväni rekka pihaan, ja yhteiskyydissä mukana tullut Aliisi asteli meidän pihamaalle. Heti se otti kontaktia minuun, haistellen uteliaasti ja puhahtaen sitten syvään. Kiltisti se tuli narun perässä talliin ja asettui heti kodiksi omaan karsinaansa pyörien puruissa matkan hiet pois. Siinä sitä katsellessani pohdin vain, että tästä tulee vielä kiva!

Ei valmennusmerkintöjä.